Erilaisuutta yli rajojen

Erilaiset kuulolaitteet

Usein kuulovammat eivät kuitenkaan johdu ikääntymisestä tai ympäristön vaikutuksesta, vaan ne voivat olla synnynnäisiä. Nykyään lasten kuulovammat voidaan havaita jo vauvaiässä. Kuten kaikissa diagnooseissa, myös lapsen kuulovika on tärkeää tunnistaa varhain, jotta kuntoutuskin voidaan aloittaa pian. Yleensä pikkulapset oppivat kieltä kuuntelemalla. Kun lapsella on kuulovaikeuksia, myös kielen kehitys ja käyttö puheessa, lukeminen, kirjoittaminen ja viestintä vaikeutuu. Mitä pitempään lieväkin kuulonalenema kestää, sitä todennäköisemmin aiheutuu lievää kielellisen kehityksen viivästymää. Usein erilaiset kuulolaitteet ovat tarpeellisia, kun on kuulo-ongelmia.

 

Sisäkorvaistutteet mahdollistavat kuulemisen

 

Jos kuulo menee syystä tai toisesta, nykyään on saatavilla monenlaisia apuvälineitä, niin myös kuulovammaiselle. Kuulolaitteesta tulee mieleen ensimmäisenä se perinteinen laite, jota isovanhempi tai vanhempi käyttää korvan takana. Tätä nimitetään korvantauskuulokojeeksi, joka asetetaan korvalehden taakse ja kojeen vahvistama ääni siirretään korvaan. Korvantauskuulokojeita on kolmenlaisia: korvantauskoje, kuuloke korvassa koje sekä ohutletkukoje. Näiden lisäksi on korvakäytäväkoje, joka asetetaan korvakäytävään. Kuulokojeet valitaan aina yksilöllisesti ja valintaan vaikuttavat esimerkiksi kuulon taso ja korvan ominaisuudet. Siihen vaikuttavat myös henkilön harrastukset ja henkilön kyky käsitellä ja hoitaa pienikokoista kuulokojetta. Toisinaan henkilöllä saattaa olla niin huono kuulo, ettei vahvinkaan akustinen kuulokoje ole riittävä apu kuulemiseen. Silloin henkilölle asetetaan leikkauksessa sisäkorvaistute eli sisäkorvaimplantti. ”Istutejärjestelmä koostuu ulkoisista osista sekä leikkauksessa asetettavista sisäisistä osista.” (Kuuloliitto)

 

Sisäkorvaimplantti muistuttaa muuten perinteistä kuulolaitetta, mutta siihen kuuluu puheprosessori, mikrofoni ja lähetinkela. Korvan takana on puheprosessori, jonka takana on viistosti myös lähetinkela. Leikkauksessa ihon alle asetetaan vastaanotin, johon lähetinkela välittää ääntä digitaalisessa muodossa. Vastaanotin pysyy kiinni magneetin avulla. Kuuloliiton mukaan ”vastaanottimesta lähtee sisäkorvan simpukkaan kulkeva elektrodiketju, jonka avulla kuulohermoa stimuloidaan sähköisesti. Ääniaistimus syntyy sisäkorvaistutetta käyttävälle henkilölle, kun aivot tulkitsevat kuulohermoa stimuloivan sähkön ääneksi”. Mielestäni tämä on yksi mahtavimpia keksintöjä.

 

Koska sisäkorvaistute laitetaan leikkauksessa ja se mullistaa käyttäjän elämä, leikkaukseen ei pääse tuosta noin vaan. Kuulokeskuksen sisäkorvaistutetyöryhmä, johon kuuluu audiologilääkäri, korvakirurgi, istutehoitaja, kuntoutusohjaaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja puheterapeutti, tekee aina päätöksen potilaan soveltuvuudesta. Ennen leikkauspäätöstä tehdään tarkempia kuulotutkimuksia. Niiden lisäksi potilas tapaa työryhmän jäseniä ja saa tietoa istutteesta, leikkauksesta ja sen jälkeiseen kuntoutukseen liittyvistä asioista. Korvien ja kuulohermojen mahdolliset poikkeavuudet selvitetään korvien magneetti- ja/tai tietokonekerroskuvausten avulla. Ennen leikkausta potilaan on myös sitouduttava leikkauksen jälkeiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Koska leikkauksella ei päästä aina hyvään kuulemistasoon, potilaan on oltava tietoinen tästäkin.

 

Noin kuukauden päästä leikkauksen jälkeen otetaan käyttöön puheprosessori eli ulkoinen osa. Tällöin kuunteluun sopivat miellyttävät kuuntelutasot säädetään, jotta laitekuuntelua pääsee harjoittelemaan. Samalla sisäkorvaistutekäyttäjä saa ohjausta audionomilta puheprosessorin käyttöön, kuuntelun harjoitteluun ja huoltoon liittyviä asioita.

 

Leikkauksen jälkeen uusi sisäkorvaistutekäyttäjä joutuu käymään kuulokeskuksessa noin 1-4 viikon jälkeen, minkä jälkeen käyntejä voidaan toteuttaa yksilöllisen tarpeen mukaan. ”Kaikilla kontrollikäynneillä audionomi tarkistaa puheprosessorin, tutkii kuulon puheprosessorilla ja kertaa käyttöasioita tarpeen mukaan. Kuulontutkimuksen pohjalta jatketaan puheprosessorin säätöä käyttäjän kuulemisen kokemukset huomioiden.” (Pirha) Kuulokeskuksen kontrollikäynnit jatkuvat noin vuoden jälkeen. Koska tekniikka kehittyy, puheprosessori uusitaan aika ajoin.

 

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset: Maailman kuulopäivä, Erilaiset apuvälineet ja niiden hankinta

Lähteet:

Sisäkorvaistute

https://www.pirha.fi/asiakkaalle/hoitopolut/sisakorvaistutekuntoutuksen-hoitopolku