Saavutettavuus on kaikkien etu

Varsinkin tällä vuosituhannella on yleistynyt, että uusien rakennuksien täytyy olla esteettömiä. Esteettömyys koskettaa meitä kaikkia, vaikka ei olisi mitään rajoitetta: hissi kerrostalossa ei ole pelkästään hyödyllinen pyörätuolilla liikkuvalle vaan myös lastenrattaita työntävälle vanhemmalle. Kun kaupan korkeaan kynnykseen asennetaan liuska, siitä on helpompi mennä myös ostoskärryjen kanssa. Esteettömyyden tavoin myös saavutettavuus on kaikkien etu. Ne myös mainitaan YK:n vammaissopimuksessa. Sivusin tätä aihetta edellisessä blogijulkaisussa Esteettömyys palvelee kaikkia sekä blogin ensimmäisessä julkaisussa Kansainvälinen vammaisten päivä.

Samalla tavalla kun fyysistä ympäristöä on tehty esteettömäksi, myös verkkosivustoja on muokattu helpommin käytettäviksi. Tästä käytetään termiä saavutettavuus, joka koskee siis verkkopalvelujen esteettömyyttä. Esimerkiksi näkövammainen pystyy paremmin käyttämään sivustoa, kun teksti erottuu taustasta. Kuulovammaiselle on taas tärkeää, että sivusto ei ole pelkästään äänimuodossa. Lukihäiriöisen on taas helpompi lukea lyhyttä, selkeää ja yksinkertaista tekstiä. Saavutettavuus palvelee myös kaikkia muitakin. Nykyään kun kaikilla on kiire ja tietoa täytyy olla saatavissa helposti, yksinkertainen teksti varmasti houkuttelee enemmän lukemaan myös niitä, joilla ei ole mitään vaikeuksia.

Yli puolet kompuroi sähköisessä asioinnissa

Edellä mainittujen lisäksi joukossa on myös muun muassa iäkkäitä, muistisairaita, aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita sekä autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä. Myös maahanmuuttajat lukeutuvat näihin. Yhä useammat palvelut ovat muuttuneet sähköisiksi, joten on tärkeää, että erilaiset ihmiset pystyvät käyttämään niitä. Jos verkkopalvelun käyttö kaatuu siihen, että käyttäjä ei näe kunnolla, se on kuin tilanne, että liikuntarajoitteinen ei pääse rakennukseen portaiden takia.

Syksyllä 2016 Euroopan parlamentti julkaisi saavutettavuusdirektiivin, jonka tehtävänä on varmistaa saavutettavuuden toteutuminen. Se koskee toistaiseksi vain julkishallintoa. Syyskuuhun 2019 mennessä 23.8.2018 jälkeen julkaistujen verkkosivustojen piti olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Oli siis aikamoinen urakka niille verkkosivuille, joilla palvelut piti uudistaa täysin kokonaan. Mobiilisovellusten piti taas olla saavutettavia 23.6.2021 mennessä. Viime vuonna Aluehallintovirasto otti tarkastelun kohteiksi neljä viranomaisten keskeistä mobiilisovellusta ja tänä vuonna kohteina ovat 12 mobiilisovellusta.

Silta nimeltä saavutettavuus

Vaikka saavutettavuus tuntuu olevan uusi juttu, sitä se ei ole kuitenkaan. Saavutettavuus perustuu WCAG-standardiin, jonka ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1999. Uusin versio julkaistiin vuonna 2018. WCAG-standardiin kuuluu neljä periaatetta, jotka ovat havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja lujatekoinen. Havaittava tarkoittaa, että tekstin rivivälin pitää olla 1,5 ja videossa on oltava teksti. Verkkosivusto on hallittava, kun käyttäjällä on tarpeeksi aikaa suorittaa toiminnot. Ymmärrettävä tarkoittaa, että käyttäjä pärjää peruskoulun vaatimalla lukutaidolla. Verkkosivuston täytyy olla myös tarpeeksi lujatekoinen, jotta avustavat teknologiat pystyvät tulkitsemaan sen.

Kuten esteettömyydenkään, saavutettavuudenkaan ratkaisut eivät ole kalliita, kunhan ne hoidetaan ajoissa. Onhan verkkopalvelun omistaman yrityksenkin etu, että käyttäjä pystyy hyödyntämään yrityksen verkkopalveluja. Saavutettavuushan on kuin silta käyttäjän ja verkkopalvelun välillä.