Olen kolmekymppinen CP-vammainen, joka käyttää pyörätuolia. Minulla on myös puhevamma. Pystyn puhumaan nykyään hyvinkin selvästi, mutta varsinkin jännittävissä tilanteissa tai puhuessani vieraiden kanssa puheeni on epäselvää. En ole koskaan antanut vammani rajoittaa elämääni täysin. Esimerkiksi kävin tavallisen peruskoulun ja suoritin lukionkin normaaliajassa. Valmistuin yliopistosta viimein yhdeksän vuoden jälkeen.

Kieli on aina kiinnostanut minua. Koska en pystynyt lapsena ja nuorena liikkumaan niin kuin muut samanikäiset, luin paljon kirjoja. Lukemisen myötä kielellinen kykyni kehittyi niin että kirjoitin ensimmäisen runoni yhdeksänvuotiaana. Sen jälkeen runosuoneni puhkesi ja aloin runoilla. Aluksi runoni kertoivat luonnosta, mutta teini-iässä lukiessani rakkausromaaneja runojeni aihe oli rakkaus. Kirjoitin runoja internettiin muiden luettaviksi ja kommentoitaviksi niin että runoja syntyi lopulta jopa 200.

Lukioiässä eräs ihminen kiinnostui runoistani ja ehdotti runokirjan julkaisemista. Niinpä runokirjani Keneen lie tullut julkaistiin vuonna 2009. Tuon jälkeen kirjoittamisharrastukseni vähentyi muun muassa koulukiireiden takia. Toisaalta taas halusin saada lisää elämänkokemusta ja kirjoittaa todellisesta elämästä. Runojen kirjoittaminen ei ole jäänyt kokonaan, vaan olen runoillut läheisilleni heidän juhlapäiviensä kunniaksi. Nyt opiskelun jälkeen olen alkanut lukea taas romaaneja.

Blogillani haluan kertoa elämästäni sekä ylipäätään vammaisuudesta.

Toivottavasti viihdytte seurassani.

Ystävällisin terveisin
Jutta Selänpää