Vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi
Tässä kuussa 20.11. vietetään lasten oikeuksien päivää. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu: jopa 196 maata on sitoutunut noudattamaan sitä. Lapsen oikeuksien päivän tarkoituksena on muistuttaa lasten asemasta ja hyvinvoinnin edistämisen tärkeydestä kaikkialla maailmassa. Viime vuoden teema oli korostaa kaikkien lasten oikeutta nauttia kaikista heille kuuluvista oikeuksistaan, oikeutta elää hyvää ja turvallista elämää. Nämä asiat pätevät myös vammaisiin lapsiin: vammainen lapsi on ensisijaisesti lapsi ja myös vammaisella lapsella on samat oikeudet kuin vammattomalla.
Vammaisten lasten ihmisoikeuksien perustana ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä YK:n vammaissopimus. Kaikki lapset ovat heikkoja, mutta vammainen lapsi on kuitenkin niin ikänsä kuin vammansa takia erityisen haavoittuvassa asemassa, ”jolloin hänen oikeuksiensa toteutuminen vaatii erityistä huomiota” (Tukiliitto) Vammaissopimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsiin. Johdanto-osan r-kohdassa mainitaan, että vammaisilla lapsilla on täysimääräinen oikeus nauttia elämästään ja perusvapauksista yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaissopimuksen 7. artikla koskee pelkästään vammaisia lapsia, ja siinä kerrotaan, että ensisijaisesti lapsen etu on otettava huomioon kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa. Vammaissopimukseen sitoutuneet maat varmistavat, että vammaiset lapset voivat vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa. Sen lisäksi sopimukseen on kirjattu, että ”heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi” (Finlex).
Ainakin vuoden 2006 Lapsen oikeuksien komitean luonnoksessa otetaan laajasti kantaa lapsen oikeuksiin. Keskeisimpiä teemoja on syrjimättömyys, oikeus elämään, mielipiteen ilmaisun vapaus, kansalaisoikeudet ja -vapaudet, perusterveydenhoito sekä koulutus. Sopimuksen 23 artiklan mukaan ”vammaisen lapsen tulisi saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä oloissa, jotka takaavat ihmisarvon, edistävät itseluottamusta ja helpottavat lapsen aktiivista osallistumista yhteisönsä toimintaan”. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaisten lasten tulisi olla osallisina yhteiskunnan kaikissa toiminnoissa.
Vammaiset lapset ovat erityisen haavoittuvimmassa asemassa olevista lapsiryhmistä, koska he joutuvat syrjinnän kohteeksi monissa elämän- ja kehitysvaiheessa. Sosiaalisen syrjinnän ja leimatuksi joutumisen myötä vammaiset lapset syrjäytyvät ja jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle. Ne saattavat jopa uhata heidän henkeään ja kehitystään, mikäli se äärimmillään johtaa fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan. Palveluihin kohdistuva syrjintä taas sulkee heidät koulutusjärjestelmän ulkopuolelle ja estää heitä saamasta terveys- ja sosiaalipalveluita. Kun vammaisilla lapsilla on vaikeuksia osallistua täysipainoisesti perus- ja ammatilliseen koulutukseen, he syrjäytyvät myös ja jäävät työmahdollisuuksien ulkopuolelle.
Etenkin maailmalla vammaisen lapsen on vaikeaa päästä kouluun, koska vammaisuuden ajatellaan olevan rangaistus aiemmassa elämässä tehdyistä asioista. Usein ajatellaan myös, että vammainen henkilö tuo huonoa onnea ympärilleen. Näiden uskomusten lisäksi vammaisten koulunkäyntiä rajoittaa myös puutteet opettajien osaamisessa ja oppimateriaaleissa. Koulunkäyntiä estävät myös kouluun kulkemisen haasteet, koulutilojen esteellisyys, syrjivät asenteet ja vanhempien rajalliset mahdollisuudet tukea lastaan vammaisten lasten koulunkäyntiä.
Meillä Suomessa asiat ovat paremmin, mutta vammaiset lapset ovat myös joutuneet kokemaan syrjintää. Esimerkiksi vuonna 2000 uutisoitiin, että vammaiset lapset pyritään integroimaan normaaliin perusopetukseen, mutta valitettavasti näin ei ole aina tapahtunut. Vaikeasti vammaisen integroiminen tavalliseen luokkaan on aiheuttanut vaikeuksia, koska tällöin luokkakoon on oltava pienempi. Luokkakoot ovat muutenkin paisuneet, joten vammaisen lapsen takia on pitänyt muodostaa useampia luokkia. On käynyt jopa niin, että vammaisen lapsen perheen on pitänyt muuttaa toiselle paikkakunnalle koulun takia. Toisinaan vammainen lapsi on joutunut käymään erityiskoulua kaukana perheestään.
Toivon kovasti, että kaikki lapset, niin vammaiset kuin vammattomat, saavat elää täysipainoisen lapsuuden.
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2#idm46434450993072
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-lasten-paiva-lapsen-oikeuksien-paiva
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2000/09/26/vammainen-lapsi-ja-koulutusmahdollisuus
Lue myös aiempi julkaisu: Kansainvälinen vammaisten päivä
Erilaisuutta yli rajojen 