Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia
Kesät 2022 ja 2023 koettelivat jo Etelä- ja Keski-Eurooppaa, koska siellä kärvisteltiin hirveässä kuumuudessa. Kuumuuden takia siellä kärsittiin kuivuudesta, joka puolestaan aiheutti tulipaloja. Kesällä 2023 uutisoitiin, että ilmastonmuutoksen takia kesät Keski- ja Etelä-Euroopassa lämpenevät entisestään ja matkailun odotetaan kasvavan Suomeenkin päin. Noita uutisia lukiessani tunsin surua kaikkia niitä maita kohtaan, joita ilmastonmuutos koettelee rankimmin. Kesällä 2023 uutisoitiin, että ilmastonmuutos on saanut ihmiset miettimään matkailua. Minulle itselleni on ulkomaille lähtö on vaikeampaa ja olen viime vuosina yrittänyt vetäytyä kaikkien muiden matkustusjutuista, mutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista lukeminen sai minut ajattelemaan, etten haluakaan edistää sitä matkustamalla. Vaikka meillä ei ole niin katastrofaalisia seurauksia, ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia.
Palasin näihin ajatuksiin myöhemmin syksyllä. Tätä kirjoitusta kirjoittaessani on lokakuun loppu eli pahin pimeys on alkamassa. Usea tuttu on ollut matkalla tai lähdössä matkalle. Kuulen erilaisia syitä matkustamiselle. Alan miettiä ilmastonmuutosta, miten jokainen matkustustapa kiihdyttää sitä. Tiedän toki, että ilmastonmuutosta on edesauttanut monet muutkin tekijät, kuten teollisuus tai autoilu. Alan tutkia asiaa. Heinäkuussa 2023 Ylen A-studio-ohjelmassa kestävän tulevaisuuden asiantuntijayrityksen D-Matin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Michael Lettenmeier totesi, että lentämisen ilmastovaikutus on jopa kolminkertainen päästöihin verrattuna. Tunnen huolta myös tulevien sukupolvien puolesta, millaiset olosuhteet heillä on elää. Koska olen nyt työnkin kautta ruvennut ajattelemaan vammaisten asioita monelta kantilta, alan myös miettiä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa muihin vammaisiin esimerkiksi etelämmässä, kuten Afrikassa.
Kehitysmaiden vammaiset suuressa vaarassa
Vammaiset ovat muutenkin heikommassa asemassa, kun taas ilmastonmuutos altistaa vielä enemmän vammaisia sen haitallisille vaikutuksille, koska he kohtaavat fyysisiä, viestinnällisiä, sosiaalisia ja institutionaalisia esteitä. Kehittyvissä maissa yhteiskunnallisten esteiden takia vammaiset eivät pääse kouluun eivätkä sen myötä töihin. Niinpä he eivät saa tietoa muun muassa ilmastonmuutokseen ja omiin ihmisoikeuksiin liittyvistä asioista. Tietojen ja taitojen puuttumisen seurauksena vammaiset eivät pysty kartuttamaan omia resursseja ja turvaverkkoja. Nykyisessä yhteiskuntajärjestelmässä köyhyys ja resurssien puute haavoittaa ihmisiä. Ilmastouhista aiheutuvien katastrofien yhteydessä esteitä ja saavutettavuutta ei myöskään huomioida: ”Tutkimusten mukaan vammaisilla ihmisillä on kahdesta neljään kertaa suurempi todennäköisyys menehtyä tai loukkaantua katastrofeissa kuin muulla väestöllä. Katastrofit taas tulevat yleistymään ilmastonmuutoksen myötä, kun myrskyt, kuivuus ja aavikoituminen lisääntyvät.” (Abilis) Muun muassa fyysisten esteiden takia vammaisten on vaikeaa paeta. Esimerkiksi myrskyssä vammainen ei välttämättä pääse suojaan niin nopeasti kuin muut.
Useammat maat ovat sitoutuneet noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta, mutta toimet ovat silti riittämättömät. Vrije Universiteit Brusselin johtama kansainvälinen ilmastotutkijatiimi on ennustanut, että 2020-luvulla syntynyt lapsi ilmastosopimuksen puitteissa joutuu kokemaan erilaisia katastrofeja noin 2,5 kertaa enemmän kuin 1960-luvulla syntynyt. Matala- ja keskituloisten maiden lapset joutuvat kärsimään eniten ilmastonmuutoksen seurauksista. Vammaiset lapset tai vammaisten vanhempien kanssa asuvat lapset joutuvat kokemaan esteitä ilmastonmuutoksen myötä. Heidät sivuutetaan todennäköisesti muita enemmän evakuointitilanteissa tai muissa katastrofeihin liittyvissä toimenpiteissä. He kokevat myös ulkopuolisuutta sekä terveydenhoidon, kuntoutuksen ja muiden vammaispalveluiden keskeytysten aiheuttamia haittoja. He eivät todennäköisesti saa asianmukaista esteetöntä hätämajoitusta. Esteellisten vesi-, sanitaatio- ja hygieniakäytäntöihin liittyvien tilojen ja palvelujen käyttö saattaa olla mahdotonta. Lisäksi heidän tärkeät apuvälineet ovat usein kadonneet tai vaurioituneet. Ilmastonmuutoksen seurauksena tulevat äärimmäiset sääilmiöt asettaa yhä suuremman joukon vammaisia useammin vaaraan.
Joillain alueilla ilmastonmuutos vaikuttaa myös ruuantuotantoon niin että ihmisten täytyy pakkomuuttaa jonnekin. Toisaalta taas nälän takia aiheutuu konflikteja, joissa vammaiset ovat heikossa asemassa. Kun markkinavoimat vallitsevat, välineeksi taipuu luonnon ja tavaran ohella myös ihminen. Usein ajatellaan, että ihmisellä on arvoa, jos hänestä on hyötyä. Tällöin puhutaan instrumentalistisesta eli välinearvoisesta ihmiskäsityksestä. Kun ihminen ei kykene tehokkaaseen työntekoon, hänellä ei ole mitään arvoa. Niinpä esimerkiksi vammaiset saattavat joutua sellaiseen asemaan, mikä on myös erittäin huolestuttavaa.
Vammaiset otettava mukaan päätöksentekoon
YK:n vammaissopimuksen tarkoituksena on taata samat perusoikeudet vammaisille niin kuin vammattomille. Vammaissopimuksen tarkoituksena on, että ”vammaisilla henkilöillä tulisi olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti päätöksentekoprosesseihin, jotka koskevat politiikkaa ja ohjelmia, mukaan lukien sellaiset, jotka suoraan koskevat heitä itseään”. Silti esimerkiksi ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa on ollut ongelmana se, että vammaisia ei ole otettu mukaan päätöksentekoon. Muun muassa Suomen Lähetysseura on ottanut vammaisia mukaan suunnittelemaan erilaisiin katastrofeihin varautumista, koska he ovat parhaita asiantuntijoita.
11. artiklassa otetaan kantaa katastrofitilanteisiin, mutta määritelmä on suppea: ”Sopimuspuolet toteuttavat kansainväliseen oikeuteen perustuvien velvoitteidensa mukaisesti, mukaan lukien kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus, kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden vaaratilanteissa, mukaan lukien aseelliset selkkaukset, humanitaariset hätätilat ja luonnonkatastrofit”.
Esimerkiksi joulukuussa 2022 Gerard Quinn, vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisraportoija piti puheenvuoron Kalle Könkkölä -symposiumissa. Puheenvuorossaan Quinn kertoi, miten vammaisia on kohdeltu kriisitilanteissa, kuten koronapandemiassa ja ilmastonmuutoksessa. Quinn kritisoi muun muassa sitä, että koronapandemiassa vammaisuuden määritelmässä palattiin vanhaan lääketieteelliseen malliin. Esimerkiksi Kanadassa tehohoitoa säännösteltiin vammaisten kohdalla. Valitettavasti ilmastonmuutoksen torjumisessakin vammaiset on jätetty syrjään, koska YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksessa (UNFCC) vammaisia ei mainitakaan.
Toivon sydämeni pohjasta, että kaikki maat noudattaisivat YK:n vammaissopimusta. Mitä tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan, toivon kaikkien maiden päättäjien ottavan ilmastonmuutoksen tosissaan ja edistävän sen hidastumista. Koska ilmastonmuutos on kaikkien meidän käsissämme, toivon kaikkien tekevän ekologisia valintoja. Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia.
Lyhennetty versio tästä jutusta julkaistu Kynnys-lehdessä 1/2024
Lähteet:
https://felm.suomenlahetysseura.fi/haavoittuvuuden-polttopisteessa-ilmastonmuutos-ja-vammaiset/
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2#idm46494957559600
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/uutiset/gerard-quinn-puheenvuoro-2023/
Erilaisuutta yli rajojen 