Mitä on henkilökohtainen apu?

 

Kuvittelepa hetki, että kätesi eivät toimisi normaalisti etkä näin ollen pystyisi syömään itse, tekemään ruokaa, peseytymään. Tarvitsisit jokaiseen arjen toimeen apua. Tällaista on monen vaikeavammaisen arki. Moni vaikeavammainen ei kykene kokonaan tai osittain itse sairauden takia toimimaan tavanomaisissa elämän asioissa, joten henkilökohtainen apu on välttämätön. Henkilökohtaista apua myönnetään henkilölle, jolla on pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus. Se kohdistuu päivittäisiin toimiin kotona ja kodin ulkopuolella, työhön ja opiskeluun, yhteiskunnallisiin toimiin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen. Vammasta tai sairaudesta riippuen henkilö saattaa tarvita apua vain joissain tilanteissa. Esimerkiksi näkövammainen selviytyy kodin tutussa ympäristössä, mutta tarvitsee apua kaupungilla liikkuessaan. Kysyttäessä mitä on henkilökohtainen apu, voisi sanoa, että henkilökohtainen avustaja on jonkun vaikeavammaisen kädet ja toisen silmät.

 

Vammaispalvelulaissa on säännökset siitä, miten paljon henkilökohtaista apua täytyy myöntää. Sen lisäksi on huomioitava perustuslain säännökset, jotka turvaavat jokaisen oikeuden välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. ”Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluilla tulee turvata jokaiselle ihmisarvoinen elämä sekä edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Ihmisarvoinen elämä tarkoittaa perustarpeiden tyydyttämisen lisäksi esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ylläpitoa sekä mahdollisuuksia tehdä valintoja ja toteuttaa eri tavoin itseään.” (THL) 

 

Päivittäisiä toimia varten henkilökohtaista apua täytyy järjestää siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen tarvitsee välttämättä sitä. Laissa ei ole määritelty minimi- tai enimmäisrajaa, vaan arviointi tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan. Päivittäiset toiminnot tarkoittavat kaikkia niitä toimintoja, joita henkilö tekisi muuten päivittäin tai harvemmin (mutta kuitenkin toistuvasti tietyin aikavälein) sairaudestaan huolimatta. Nämä toiminnot tarkoittavat henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista, pukeutumista, liikkumista, kodinhoitoa, asioilla käymistä ja niin edelleen. Avustettava yleensä määrittää, mitä kaikkea henkilökohtaiseen apuun kuuluu. Olennaista henkilökohtaisessa on se, että avustaja auttaa vain siinä, missä vaikeavammainen tarvitsee. Jos hän pystyy esimerkiksi osittain pukemaan, avustaja mahdollistaa tämänkin: itsenäisyyden. Jos vaikeavammainen ei pysty tekemään mitään itse, hän voi kuitenkin neuvoa, mitä avustaja tekee. Usein sanotaan, että avustaja on vaikeavammaisen kädet.

 

Päivittäisten toimintojen lisäksi henkilökohtaista apua myönnetään työhön ja opiskeluun. Työllä tarkoitetaan palkkatyön lisäksi yritystoimintaa. Opiskeluksi katsotaan taas ”jonkin tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tähtäävää opiskelua tai sellaista opiskelua, joka vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa ja työllistymisedellytyksiä” (THL). Näiden lisäksi opiskeluksi on katsottava myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Myös esimerkiksi lukiossa ja korkeakoulussa opiskelevien vammaisten vaikeavammaisten henkilökohtainen apu järjestetään vammaispalvelulain nojalla.

 

Vaikeavammainen on myös oikeutettu henkilökohtaiseen apuun harrastuksia, yhteiskuntaan osallistumista ja sosiaalista kanssakäymistä varten vähintään 30 tuntia kuukaudessa.  Kyseessä on vähimmäismäärä, joten perustellusta syystä vaikeavammaiselle voidaan myöntää enemmänkin tunteja. Vastaavasti vaikeavammaiselle voidaan myöntää vähemmin kuin 30 tuntia kuukaudessa, jos hyvinvointialue pystyy perustelemaan, miten vähimmäismäärää pienempi määrä kattaa välttämättömän avun tarpeen.

 

Henkilökohtainen apu järjestetään työnantajamallilla tai palvelusetelillä. Kun vaikeavammainen toimii työnantajana, hyvinvointialue korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset. Palveluseteli taas tarkoittaa, että hyvinvointialue antaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin.

 

Lähde:

THL

 

Lue aiempi kirjoitukseni Vammaton vammaisessa ruumiissa, jossa hieman sivuan tätä aihetta.